Saamelaiskäräjälaki nyt!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide! Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid! Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää, jonka juuret ovat yli sadan vuoden takana. Vuonna 1917 Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jossa pohdittiin saamelaisten elinmahdollisuuksia ja otettiin kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Vuonna 2023 nämä kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, sillä vieläkään Suomi ei ole uudistanut saamelaiskäräjälakiaan ihmisoikeuksia kunnioittavaksi tai ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön alkuperäis- ja heimokansoja koskeva ILO 169 -sopimusta. Suomi, ja erityisesti Lapin ja Keskustan kansanedustajat, pitävät saamelaisia löysässä hirressä pitkittäessään näiden lakien ja sopimusten hyväksymistä vuodesta toiseen. Valtaväestön harjoittama sorto alkuperäiskansaa kohtaan ei siis ole edelleenkään poistunut mihinkään.

Lakiprosessia on värittänyt niin valheelliset väitteet esimerkiksi inarinsaamelaisten poistamisesta vaaliluettelosta kuin myös maankäytön kysymyksiin liittyviltä osilta. Valheita on torpattu asiantuntijoiden ja saamelaisten puolesta ja myös eduskunnan Maa- ja metsätalousvaliokunta on ottanut myönteisen kannan lausunnossaan lakiuudistukselle. Eräät tahot ovat lietsoneet myös viestiä, ettei suurin osa saamelaisista olisi lakiuudistuksen kannalla. Kuitenkin Saamelaiskäräjien selvä enemmistö kannatti lakiesitystä.

Lakiprosessin aikana on noussut myös entistä näkyvämmäksi saamelaisten kokema vihapuhe ja rasismi. Useat saamelaiset ovat kertoneet saaneensa uhkailuja ja häirintää niin sosiaalisessa mediassa kuin muutakin kautta. Saamelaisnuoret kokevat tilanteen traumatisoivana ja usko niin Suomeen oikeusvaltiona kuin omaan tulevaisuuteensa horjuu. Jo Trondheimissa vaadittiin syrjinnän lopettamista. Sata vuotta myöhemmin Suomi, mukaan lukien osa sen päättäjistä, ruokkivat saamelaisvihaa ja rakenteellista syrjintää.

Mitä tilanteelle voidaan tehdä? Tärkeintä olisi saada saamelaiskäräjälain uudistus maaliin tällä hallituskaudella. Myös ILO169-sopimus on ratifioitava mahdollisimman pian. Ne takaisivat rakenneuudistuksia, jotka vahvistaisivat saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana. Tämän lisäksi meillä yksittäisillä ihmisilläkin on roolimme. Me voimme kontaktoida päättäjiä, puuttua rasistiseen ja syrjivään kielenkäyttöön ja toimintaan ja jakaa tietoa. Voit käydä kirjoittamassa adressin saamelaiskäräjälain uudistuksen puolesta täältä: https://www.adressit.com/tuen_saamelaiskarajalakiesitysta .

Saamelaiskäräjälain uudistuksella on kiire, kyse on ihmisoikeuksista. Toimitaan niiden puolesta tänään ja tulevaisuudessa!