Puhe Lapin vasemmistoliiton kevätkokouksessa 2022

Kevätkokouksessa tuli käytyä puhumassa rauhasta. Inspiraatiota tarjosi lauantaina alkanut Sadankomitean Rauhanlähettiläskoulutus, johon osallistun tämän kevään aikana.

Mie haluan puhua teille rauhasta. En rauhasta sodan vastakohtana, vaan rauhasta tekoina.

Meidän nykyinen keskustelu rauhasta keskittyy hyvin vahvasti sotiin, niin maailmalla kuin meillä Suomessa. Mutta rauha on paljon muutakin kuin aseellisten kriisien ratkaisua. Se on meidän jokapäiväisiä tekoja ja kun tässä monenlaisten päätöksentekijöiden kanssa nyt yhdessä ollaan, niin poliittisia päätöksiä.

Meillä on olemassa valtion sekä yksilön turvallisuutta. Nää asiat kulkee käsi kädessä ja täydentävät toisiaan. Hyvinvoiva yhteiskunta vahvistaa valtion turvallisuutta ja päinvastoin. Kun me katsotaan rauhaa ja turvallisuutta laajasti, niin meidän on katsottava niin yhteiskunnallisia, taloudellisia kuin myös hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä. Siksi meidän on kiinnitettävä huomiota hyvinvointia rakentavaan yhteiskuntaan.

Silloin kun mie opiskelin sosionomiksi, niin meille painotettiin sosiaalipolitiikan kurssilla tuloerojen vaikutusta yhteiskuntarauhaan. Isot tuloerot heikentävät tätä, pienemmät taas tukee. Tuloerot on myös vahvasti se asia, mihin me voidaan päättäjinä vaikuttaa. Kyse ei ole pelkästään tällä hetkellä menevistä tes-neuvotteluista vaan sosiaali- ja koulutuspoliittisista ratkaisuista, mutta myös siitä, kuinka me tartutaan ilmastokriisiin.

Tällä hetkellä 1/3 heistä, jotka ovat joutuneet muuttamaan pois konfliktin tai muun katastrofin alta ovat 10-24 -vuotiaita. Alle 25-vuotiaat ovat suurin väestönosa hauraissa, konfliktien vahingoittamissa yhteiskunnissa. Kasvava ilmastokriisi tulee nostamaan nuorten pakolaisuutta ja poismuuttoa. Ilmastokriisi vaikuttaa laajasti myös meidän Lapin ja saamelaisalueen nuoriin, joiden elinkeinot ja kulttuuri ovat vahvasti yhteydessä luontoon. Samalla se vaikuttaa myös Suomen tuloeroihin, sillä meidän sosiaali- ja koulutuspolitiikka ei ole vielä sillä tasolla, että sillä voitaisiin vastata näihin Ilmastokriisin aiheuttamiin ongelmiin.

Mut mitä ne on ne teot, joilla me voidaan edistää rauhaa? Ne on aktiivista puuttumista arkipäiväiseen ja rakenteelliseen rasismiin ja vihapuheeseen. Anonyymi rekrytointi kunnissa, tasa-arvotyön kehittäminen työpaikoilla, koulutusmahdollisuuksien lisääminen heille, joilla suomi ei ole äidinkieli. Se on ilmastotekoja omassa arjessa, mutta erityisesti meillä päättäjillä vastuuta ajaa ympäristölle hyviä asioita esimerkiksi kaupunginvaltuustossa.

Rauhan työtä on myös ihmisten voimaannuttaminen ja päätöksentekoon mukaan ottaminen. Kun te luotte matalankynnyksen väyliä vaikuttaa nuorille ja vähemmistöihin kuuluville, niin luotte myös rauhaa.

Kuva: Henri Ramberg