Leikkauspolitiikka ei ole ainoa tie
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään esityksensä ‘’vaikeista päätöksistä. Näillä toimilla olisi tarkoitus muun muassa kasvattaa maksu- ja omaisuustuloja sekä parantaa työllisyyttä. Nämä leikkaukset kuitenkin tietäisivät kylmää kyytiä, hyvinvoinnin ja terveyden vähenemistä sekä maksukyvyn heikkenemistä.
Ministeriö ehdottaa muun muassa, että korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa heikennettäisiin ja lainapainotteisuutta lisättäisiin. Samalla opiskelijat vietäisiin takaisin asumislisän piiriin. Tämä tilanteessa, jossa opiskelijat velkaantuvat hälyttävää tahtia, opintoraha on noussut 4 euroa 90-luvun alusta ja mielenterveyskriisi on kovempi kuin koskaan. Opiskelijat ovat jo nyt köyhyysrajalla ja joutuvat tekemään töitä opintojen ohella, jopa niiden kustannuksella. Jos me haluamme nostaa työllisyyttä tulevaisuudessa tai parantaa ihmisten maksukykyä, ei se onnistu opiskelijoilta leikkaamalla. Työelämä tarvitsee osaajia, sellaisia osaajia, jotka voivat hyvin ja jaksavat. Moni on kuitenkin uupunut jo ennen tutkinnon valmiiksi saamista. Mielenterveyskriisi lisää vain valtion menoja, opiskelijoihin panostaminen taas lisäisi sitä.
Leikkauksia kaivataan myös meidän hyvinvointivaltion peruspalveluihin. Työhyvinvointia ja hoidon laatua lisäävästä hoitajamitoituksesta halutaan päästä eroon. Myös hoitotakuun purkaminen on listalla. Meidän tulisi kuitenkin muistaa, että mitä nopeammin hoidon piiriin pääsee, sitä halvempaa se on yhteiskunnalle. Ei ole myöskään inhimillistä tehostaa arvokasta vanhuutta tai roikottaa ihmisiä jonoissa. Leikkausten lisäksi erilaisia asiakasmaksuja halutaan korottaa. Jo nyt iso osa ulosottoon menevistä laskuista on sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä maksuja. Asiakasmaksujen korotus nostaisi kynnystä hakeutua palveluihin, lisäisi terveyseroja sekä asettaisi pienituloiset rahallisesti tiukkaan asemaan.
Leikkauksia on kohdistettu myös lapsiperheille. Ministeriön ehdotuksessa halutaan luopua lapsilisän yksinhuoltaja- ja sisarkorotuksesta sekä perhevapaakorvauksista. Lisäksi varhaiskasvatusmaksuja esitetään korotettavaksi. Kun lapsilisä on jo nyt liian pieni eikä sitä ole sidottu mihinkään indeksiin, on sen reaaliarvo jäänyt koko ajan kustannuskehityksestä jälkeen. Meillä on myös iso ongelma lapsiperheköyhyyden osalta, eikä sitä ratkaista leikkaamalla niiltä, jotka tukea eniten tarvitsevat.
Kylmää kyytiä saa myös ilmastopolitiikka. Esityksessä leikkauksia olisi tulossa niin suurten ratahankkeiden kuin joukkoliikenteen tukien osalta. Myös luonnonsuojelun rahoitusta esitetään karsittavaksi, vaikka olemme sitoutuneet kasvattamaan luonnonsuojelualueitamme. Ilmastonmuutos ja luontokadon pysäyttäminen ovat aikamme isoimpia kysymyksiä ja näiden toimien leikkaaminen on paitsi lyhytnäköistä niin katastrofaalista. Talouskasvu ei voi yksinkertaisesti mennä ympäristön kantokyvyn edelle.
Vaikka emme voi velkaantua aivan miten sattuu, niin talouspolitiikkamme ytimessä on oltava sosiaalinen ja ekologinen oikeudenmukaisuus. Takaamalla jokaiselle mahdollisuuden opiskella, käyttää toimivia peruspalveluita ja perustaa perheen, pystymme pitämään hyvinvointivaltiomme käynnissä. Pelkkien leikkausten sijaan on käännettävä katse tulopuolen kasvattamiseen ympäristön kantokyvyn rajoissa, reilumpaan verotuspolitiikkaan sekä vihreän siirtymän investointeihin.
Uutinen aiheesta luettavissa täältä: https://yle.fi/a/74-20021023
