Olen Mari Ikonen, 30-vuodehine karjalaine da ukonvembeleine aktivistu Rovaniemelpäi. Opastuksen puoles on nuorizo-ohjuaju, sotsionomu da nygöi opastun kul’tuurutuottajakse. Mie ruan ammattiliitto JHL:s parandamas opastujien ruadoelostu. Aijembah olen ruannuh mielentervehys- da narkohuollos sotsionomannu, kauppukeskusnuorizoruavos daže ammatillizennu ohjuajannu toizen astien valmistavis opastuksis.

​

Ruan Rovaniemel linnandeputuatannu da ymbäristölaudukunnan ozanottajannu. Linnandeputuatannu olen aktiivizesti vaikutannuh ezimerkikse nevvostoinitsiatiivoin kauti. vähemmistökyzymyksis daže ymbäristölaudukunnas nostamal perindehellizii eloikeinoloi nägyvile planiiruičendas daže ymbäristövaikutuksien hinnoitanduprotsessois.

​

Olen jälgimäzen viijen vuvven aigannu ruannuh aktiivizesti Huralistonuoris daže Huralistoliitos. Lapin huralistonuoris ruavoin mondu vuottu halličuksen paginanvedäjänny da Huralistonuoris 1. varapaginanvedäjänny. Olen lizäkse Huralistoliiton puolovehhalličuksen ozanottai.

 

Minun valličustiemat:

 

Vähemmistölöin ristikanzanoigevukset da yhtenverdazus pidäy turvata

Vähemmistöh kuuluvannu osoubenno vähemmistölöin ristikanzanoigevukset ollah minule tärgiet. Sijoituksii tarvitah karjalan kielen da kul’tuuran elvytykseh, karjalale da romanikielel pidäy luadie kielizakonat da saamenkielizen opastusmaterjualan luadimizeh da kielipezäruadoh pidäy suaha lujitettuu lizäfinansiiruičendua. Saamelaskäräjäzakon pidäy uvvistua ristikanzanoigevuksii kunnivoiččijakse. Lizäkse transzakonan uvvistustu pidäy jatkua da sinne jiännyöt ristikanzanoigevusrikkomukset ei-binuarizien, translapsien ja -nuorien daže intersugupuolizien ozal pidäy kohendua.

 

Česnoidu da vihandua ruadoelostu kaikile

Ammattiliittoloin azemua pidäy lujendua nenga, što viärähkäyttölöih on kebjiembi kyskiekseh. Luottamusmiehien azemas pidäy miärätä zakonal da ammattiliittoloile pidäy andua joukkokannehoigevus. Yrityksii pidäy stimuliiruija vihandah siirdymäh ihan tevollizuos julgizele puolele. Opastujien oigevuttu organizuijakseh da suaha ruadoelostiedozuttu pidäy lujendua.

 

Rauhanruado da ilmastonmuutos poliitiekan sydämeh

Rauhanruado on aktiivizii ruadoloi da lujah yhtevykses ilmastonmuutokseh. Natoh liittyjes pidäy pidiä huoldu sit, što meis ei roi uuttu saldattutugikohtua da što meil on ielleh rauhua turvuaju rouli konfliktutilandehis. Meijän pidäy ielleh vastustua hyökkävysvoinii, hos niijen aloittajannu olis toine Nato-mua. Myö emmo voi pidiä nimittustu sodavehkehkauppua hyökkävysvoinua vedäjien mualoinke.

 

Ilmastonmuutostu da sen nostattamii konfliktoi vastah myö tarvičemmo radikal’noimbua ilmastopoliitiekkua. Ymbäristöle vahingollizien yrityksien tugiloi pidäy vähendiä, pidäy stimuliiruija veroituksen kauti kuluttajoi valliččemah ilmastoystävällizembii vaihtoehtoloi da lujendua julgizen liikendehen mahtollizuksii sie, kus se on mahtollistu. Meijän pidäy kiändiä hiilikeroit nouzuh da sen mugah vähendiä mečänkuadoloi da muankohendeluu valdivon mečis. Ennallistamistu pidäy ruadua endisty enämbi da leveialazii suojelualovehii lizätä.

 

Jogahizel on oigevus turvattuh toimehtuloh.

Tulijal halličusperiodal pidäy todevuttua suuri perustuloeksperimentu da viijä sotsializen huolenpivon uvvistus kohti vastinehmattomua perustuluo. Opastujien laihinpainottezes toimehtulos pidäy luobuo da opastusdengan miäryö pidäy nostua.